Ikuisesti nouseva hissi

Älykkään ympäristön vision isäksi nimetty tutkija Mark Weiser vertasi aikoinaan tietotekniikkaa metsään: vuorovaikutuksen tulisi olla yhtä virkistävää kuin kävely metsässä.

Pieleen meni (ei metsään). Kuvitelkaa itsenne kesäiltana suomalaisessa sekametsässä tallustelemassa leppoisasti polkua pitkin. Auringonhehku läikittää tuuheat koivut ja kultaa mäntyjen suorat rungot, maa on pehmeä ja kimmoisa jalkojen alla, tiaiset ja rastaat livertävät, sammal tuoksuu mehevästi… kyllä te tiedätte. Miten ihmeessä tätä voi verrata ICT-laitteiden kanssa puuhastelemiseen?

Ei mitenkään, joten keksin osuvamman metaforan: älykäs ympäristö on kuin hissi.

(Kuva: Harrihealey02/Wikimedia Commons)

Ajatelkaa vuorovaikutusta, joka hissin kanssa on kauniin yksinkertaista. Yleensä tarvitsee painaa korkeintaan kahta nappia, joista molemmat ovat selittelemättä selvät. Yhtä kirkas pitäisi olla myös älykkään ympäristön ideaali käyttäjäkokemus, joka muuten ei lopu siihen, kun käyttäjä hellittää älynapista. Hissikokemus alkaa jos siitä, kun kulkija tulee hissin ovelle (tai ehkä jo siitä, kun alkaa ihmetellä, missä täällä oikein on hissi), ja jatkuu koko hississäoloajan aina poistumiseen asti.

Samoin älykkään ympäristön käyttäjäkokemus on aktiivisena mielessä ja rakentuu koko ajan myös silloin, kun suoraa vuorovaikutusta ei tapahdu, vaan käyttäjä vain viettää ympäristössä aikaa. Niin hissi kuin älykäs ympäristö on aktiivinen ja hoitaa asioita silloinkin kun käyttäjä ei tee mitään.

Älykäs ympäristö ei kuitenkaan ole kuin mikä tahansa elevaattori, vaan hissi joka nousee ikuisesti. Seuraava kerros on aina parempi kuin edellinen, joten kannattaa odottaa vielä sinne asti. Voiko tästä hissistä poistua? Metaforan toinen puoli liittyy tilaan, hissin koriin. Älykkäässä ympäristössä metallinen teknologia ympäröi meitä rakoa jättämättä, niin fyysisesti kuin kuvaannollisesti. Jos kori ei pysähdy, ovet eivät aukea.

Mark Weiser painoi kutsunappia ja monet muut hänen jälkeensä, ja nyt teknistynyt sivilisaatiomme on astumassa sisään. Kukaan ei taida tietää minne asti tämä hissi kulkee. Jos hissi jumittuu, ei ole poispääsyä. Hissi voi romahtaa alas mutta ainakaan silloin jälki ei ole kaunista.

Kun on joulun aika, saa kai esittää toiveita? 1) Toivon, että meillä riittää sähkö. Jos se ei riitäkään ja jäämme kellumaan jonnekin taivaan (sen kaikissa merkityksissä) ja maan väliin pilkkopimeässä, toivon, että suunnittelija on sen verran empaattinen, ettei järjestä meille kyytiin brasilialaista kummitustyttöä.

2) Hississä olisi kiva olla peili, jota voisimme vilkaista, varsinkin vahingon sattuessa.

3) Että joku keksisi suunnitella älykkäistä ympäristöistä metsiä linnunlaulun kera.

(Kuva tekijän luvalla)

Advertisement