Teknokritia


W.B. Arthur: Teknologian luonne

W. Brian Arthur World Economic Forum -kokouksessa 2011 (kuva: WEF/Wikimedia Commons)

W. Brian Arthur on teknologiasta kiinnostunut palkittu taloustieteilijä, Santa Fe Instituten professori ja vieraileva tutkija yhdysvaltalaisessa PARC-tutkimuskeskuksessa. Pidin Arthurin kirjasta Teknologian luonne ja kirjoitin siitä referaatin. Jaan sen täällä kiinnostuneiden luettavaksi. (Muistakaa vain, että referaatissakin on aina kirjoittajan värittynyttä tulkintaa mukana.)

Kirjan on suomentanut Kimmo Pietiläinen ja julkaissut Terra Cognita (Helsinki) 2010. Alkuperäinen teos on nimeltään The nature of technology. What it is and how it evolves (2009).

TEKNOLOGIAN LUONNE: MITÄ SE ON JA MILLAINEN ON SEN EVOLUUTIO

Mitä tarkoittaa teknologia? Miten teknologiat syntyvät? Mistä ”innovaatio” koostuu? Millainen on teoria teknologian evoluutiosta?

W. B. Arthur käy läpi teknologian peruskysymyksiä ja rakentaa vastaukseksi teknologian teoriaa, ”-ologiaa”, joka teknologiaymmärryksestämme puuttuu.

Mitä on teknologia?

”Teknologia” sanana voi tarkoittaa

  • välinettä ihmisen tarkoituksen (tavoitteen, tarpeen) tyydyttämiseksi tai toteuttamiseksi. Välineenä teknologia voi olla menetelmä, prosessi tai laite.
  • kokoelmaa käytäntöjä ja niiden osia (kuten elektroniikka). Teknologia on siis työkalupakki.
  • koko kulttuurin käytössä olevien laitteiden ja teknisten käytäntöjen kokoelmaa (eli tekniumia Wiredin Kevin Kellyn termein).

Pidämme ”oikeana” teknologiana sellaista keksintöä, joka valjastaa käyttöön jokin fysikaalisen luonnonilmiön, kuten radioaallot. Laajasti ottaen teknologioina voisi pitää myös sellaisia keksintöjä, jotka hyödyntävät käyttäytymisen ilmiöitä. Esimerkiksi liikenne ja kirjoitustaito perustuvat sosiaalisiin sopimuksiin ja siihen, että luotamme toisiimme. Nämä jälkimmäisetkin ovat tarkoituksellisia järjestelmiä ja siis eräänlaisia teknologioita, vaikka ne eivät tunnu teknologioilta lentokoneiden, RFID-tagien ja metallinjalostusprosessien rinnalla.

Arthurin mukaan teknologia on siis (luonnon)ilmiöiden ohjelmoimista omaan käyttöömme.

Miten teknologia lisääntyy?

Teknologian lisääntymisen perussyitä on neljä. Ne ovat

  1. uusien luonnonilmiöiden valjastaminen hyötykäyttöön teknologioina,
  2. olemassa olevien teknologiakomponenttien yhdistely toisiinsa uusiksi teknologioiksi,
  3. teknologiaan liittyvien ja kohdistuvien tarpeiden jatkuva lisääntyminen yhteiskunnan vaurastumisen myötä sekä
  4. teknologian omat rajoitukset ja tuottamat ongelmat, jotka vaativat ratkaisua.

Teknologia lisääntyy, koska löydämme ja otamme jatkuvasti uusia luonnonilmiöitä käyttöön. Uusi teknologia puolestaan mahdollistaa uusien luonnonilmiöiden paljastamisen ja käyttöönoton. Tämä vuorovaikutteinen prosessi teknologian ja luonnontieteiden välillä kiihtyy kiihtymistään.

Teknologioita yhdistellään toisiinsa (Arthurin ns. kombinatorinen evoluutio) ja niin syntyy uusia, olemassa olevien teknologiakomponenttien päälle rakentuvia teknologioita. Teknologioiden lukumäärän kasvaessa uusien kombinaatioiden mahdollisuudet lisääntyvät tai jopa räjähtävät eksponentiaalisesti. Syntyy technology push -tila, teknologiaa työnnetään markkinoille nopeammin kuin kysyntä ehtii reagoida ja kasvaa.

Uusi teknologia menee kaupaksi kuitenkin vain jos sille on tarvetta. Yhteiskunnan vaurastuessa ihmisten tarpeet erilaistuvat, laajentuvat ja monistuvat erilaisiksi alagenreiksi. Ihmiset ovat valmiimpia vastaanottamaan uusia teknologioita. Myös yksittäiset teknologia luovat suoraan uusia tarpeita. Esimerkiksi sähköauto luo erilaisia tarpeita tankkausasemille. Mitä enemmän teknologiaa, sen enemmän myös teknologiaan kohdistuvia tarpeita yhteiskunnassa on. Vallitsee technology pull -tila.

Teknologian kohtaama suoritusyläraja aiheuttaa tarpeen kehittää teknologiaa eteenpäin. Teknologiat myös aiheuttavat usein ongelmia itsessään ja tämä luo tarpeita ratkaisuille. Kaikki ongelmat eivät tietenkään ole teknologialla ratkaistavia.

Miten teknologia kehittyy?

Teknologian suorituskykyä kannattaa parantaa aina ylärajaan asti. Usein myös teknologiaa kannattaa soveltaa johonkin toiseen paikkaan. Tämä luo kehitystarpeen. Kehitys voi olla asteittaista parantelua tai radikaali muutos.

Teknologian vähittäisessä parantelussa Arthur tunnistaa kaksi mekanismia.

  • Sisäisen korvautumisen mekanismissa teknologian jokin osajärjestelmä korvataan paremmalla, jotta toiminnan ylärajaa saadaan nostettua.
  • Rakenteen syvenemisen mekanismissa teknologian toimintakykyä venytetään lisäämällä uusia komponentteja ja lisäjärjestelmiä alkuperäisen, varsinaisen tehtävän suorittavaan teknologiaan.

Jossain vaiheessa sisäinen korvautuminen tai rakenteen syveneminen eivät enää kumpikaan pysty parantamaan teknologian suorituskykyä. Tällöin sanotaan, että teknologia on kypsä. Kun suorituskykyä kuitenkin pian vaaditaan taas lisää, alkaa olla aika radikaaleille, mullistaville keksinnöille.

Kypsää teknologiaa voi kuitenkin olla vaikea korvata uudella, paremminkin toimivalla teknologialla. Radikaali uutuus usein häviää kypsälle teknologialle käyttövarmuudessa, -mukavuudessa ja ylipäänsä ymmärryksessä siitä, miten teknologiaa pitää käyttää ja mihin se kykenee.

Voi olla taloudellisesti hyvin kallista korvata kypsä teknologia uudella, joka saattaa vaatia aivan uudet talouden tai arjen rakenteet ja käytännöt.

Lisäksi uusi teknologia voi vaatia ihmisiltä uuden tavan nähdä asioita, mikä ei ole psykologisesti helppoa. Uusi voidaan kokea uhkaavaksi, jos oma tietämys ja osaaminen perustuvat vanhaan eikä niille ehkä enää ole käyttöä uuden teknologian maailmassa. Uuteen teknologiaan sopeutuminen voi vaatia ihmiseltä jopa identiteetin muuttumista, jotta hän pystyy hyväksymään uuden teknologian ja käyttämään sitä hyödykseen.

Arthur puhuu teknologian sopeuttavasta venyttämisestä. Ihmisillä on taipumusta lukkiutua vanhaan teknologiaan ja sen käyttöperiaatteeseen. Vanhaa teknologiaa venytetään mielellään äärimmilleen vastaamaan yhä uusiin haasteisiin. Jossain vaiheessa rajat tulevat kuitenkin vastaan. Uusi teknologia alkaa vallata niitä alueita, joihin vanha ei enää taivu. Vanha teknologia menettää tilaa uudelle mutta voi erikoistua ja vakiintua käyttöön tietyissä tarkoituksissa.

Mikä on teknologian vaikutus talouteen?

Yhteiskunnan ja talouden kannalta yksittäistä teknologiaa kiinnostavampia ovat teknologia-alueet eli samaan ryhmään kuuluvien teknologioiden kokonaisuudet.

Teknologia-alueet ovat johdonmukaisia laitteiden, menetelmien ja käytäntöjen perheitä, jotka ilmaantuvat ja kiteytyvät jokin ilmiöjoukon tai mahdollistavan teknologian ympärille. Teknologia-alue siis rakentuu yksittäisen tai muutaman perusteknologian varaan.

Teknologia-alue vaikuttaa talouteen syvällisemmin kuin yksittäinen teknologia. Koko talouden on muutettava rakenteitaan. Teknologia-alue voi aiheuttaa jopa talouden vallankumouksen. Tähän kuluu aikaa jopa kymmenviä vuosia, sillä talouden toiminnot – liiketoiminta ja kaupalliset prosessit – on järjestettävä alueen teknologioiden ympärille. Muutoksen aikana vanha teknologia säilyy uuden rinnalla.

Arthur määrittelee talouden ”niiden järjestelyjen ja toimintojen joukoksi, joilla yhteiskunta tyydyttää tarpeensa”. Talous ja teknologia erityisesti sen laajassa merkityksessä (teknologia on tarkoituksellinen järjestelmä) ovat tiiviisti yhtä.

Jos ei ole järjestelmiä, joilla aiomme tyydyttää tarpeemme, ei ole teknologioita eikä taloutta. Talous on vain teknologioidensa ilmaus. Toisaalta talous päättää, mitkä uudet teknologiat saavat nousta mukaan talouteen.

Kun uusi teknologia ilmaantuu ja hyväksytään, talous alkaa muuttua rakenteellisesti. Teknologian käyttöönotto tai vaikutukset edellyttävät uudenlaisia järjestelyjä, uusia teknologioita tai organisaatiomuotoja. Nämä voivat aiheuttaa ongelmia, joihin vastataan jälleen uudenlaisilla järjestelyillä. Kokonaisuus liikkuu eteenpäin ongelmien ja ratkaisujen sarjana. On helppo nähdä, että uusi teknologia aiheuttaa myös psykologisia muutoksia organisaatioiden ja koko taloutta koskevien muutosten kautta.

Teknologian jatkuvan evoluution ja talouden uudelleen rakentamisen prosessi voi pysähtyä vain, jos tulevaisuudessa ei ole uusia ilmiöitä paljastettavaksi tai jos uusien kombinaatioiden mahdollisuudet käytetään jotenkin loppuun.

Kiihtyvän teknologiaevoluution myötä talous on jatkuvasti avoin uudelle ja muutokselle. Talous on pikemminkin asioiden yhdistelyä kuin operaatioiden hiomista. ”Järjestys, sulkeutuneisuus ja tasapaino tapoina organisoida selityksiä on antamassa tietä avoimuudelle, epämääräisyydelle ja ikuisen uutuuden ilmaantumiselle”, sanoo Arthur.

Mikä on teknologian teoria ja teknologian tulevaisuus?

Arthur esittää teknologian evoluutioteorian, jonka perusväitteet ovat seuraavat:

  1. Kombinaatio: Uusi teknologia syntyy yhdistelemällä olemassa olevia teknologioita (kombinatorinen evoluutio).
  2. Rekursiivisuus: Komponentit ovat teknologioita itsessään. Teknologialla on rekursiivinen rakenne, teknologiat koostuvat teknologioista aina alkeisosiin saakka.
  3. Luonnonilmiöt: Teknologia vangitsee ja hyödyntää jotakin luonnonilmiötä tai ilmiöjoukkoa.

Teknologia kehittyy ja lisääntyy oman evoluutionsa lakien puitteissa, ja teknologiaan kohdistuvat tarpeemme lisääntyvät vastaavasti. Koko talouden evoluutio seuraa teknologioidensa evoluutiota.

Myös teknologian luonne muuttuu. Digitaalisuus mahdollistaa sen, että erilaiset toiminnallisuudet voidaan yhdistää. Vuorovaikutteisia komponentteja yhdistellään yhä monimutkaisemmin vuorovaikuttavaksi teknologiaksi. Monimutkaisuutta on vaikea suunnitella ja hallita ylhäältä alaspäin, joten teknologia on opetettava aistimaan itse omaa ympäristöään ja tilaansa ja oppimaan siitä. Teknologian on säädeltävä itse omaa käyttäymistään. Siirrymme kohti ns. älykkäitä järjestelmiä.

Teknologia ei ole enää vain mekanistista eikä selkeän järjestelmällistä vaan teknologia on orgaaninen, vuorovaikuttava, kasvava ja muuntuva ilmiö. Jossain vaiheessa teknologia alkaa oman käyttäytymisensä säätelyn lisäksi myös kokoonpanna itsensä, korjata virheensä ja suojata itsensä ulkomaailman uhkia vastaan. Teknologia alkaa muistuttaa sitä, mitä pidämme luonnollisena (esimerkiksi älykkäät järjestelmät), ja myös puuttuu siihen (esimerkiksi geeniteknologia).

Arthur kehottaa meitä säilyttämään näkemyksen teknologiasta ”inhimillisenä”. Teknologia pitäisi nähdä orgaanisena, elämää vahvistavana ja luontoamme laajentavana ilmiönä. Inhimillinen teknologia on ”erehtyvien, inhimillisten ja yksilöllisten luonteiden uloke ja siksi hyvää”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: